perjantai 11. marraskuuta 2016

Marraskuu

Sakari Räsäsen teksti marraskuusta on helmi. Olen sen ottanut ohjeekseni monena vuonna. Se muistaakseni päättyy lauseeseen "tuskin ehtii tiukka paikka ollakaan".

Marraskuu on ollut minulle aikaisemmin tiukka paikka. Yleensä silloin on pimeää ja märkää. Joulun läheisyyskään ei innosta, koska en ole jouluihminen. Joulu pikemminkin ahdistaa.

Kävin parikymmentä vuotta sitten terapiassa masennuksen vuoksi. Silloinen terapeutti jotenkin sai minut ymmärtämään, ettei marraskuuta tarvitse ennakkoon murehtia. Ei sen tarvitse olla synkeä ajanjakso.

Saman oivalluksen oli tehnyt vanhempi rouva, jonka juttelua seurasin laboratoriossa. Toinen rouva valitteli syksyn synkeyttä ja pelkäsi marraskuuta. Iloinen rouva sanoi, että eihän sen tarvitse tänä vuonna olla synkkä. Tämä marraskuu on tosiaankin ollut viimevuotista kirkkaampi!

"Päivät niinkuin varisparvi laahautuu", laulaa joku artisti, en nyt muista kuka. Marraskuusta on myös Mårtensonin laulu vuosien takaa. Sekin toistaa masentavaa murhetta: "Surullinen marraskuu luokseni unhoittuu."

Kunhan päästään tapaniniltaan. Sen jälkeen alkavat ihanat pitkät härkäviikot. Enemmän kuin valoa odotan rauhallista tasaista olemista.

Tämä marraskuu on ensin selätettävä (mikä kammottava sana!). Eiköhän se siitä. Tuskin ehtii tiukka paikka ollakaan!

Ei kommentteja: